Liikuntavammojen ehkäisy

Tämän osion tavoitteena on

  • ymmärtää miten liikuntavammat syntyvät
  • tunnistaa vammoille altistavat riskitekijät
  • valita toimenpiteet, joilla vammojen syntyyn johtavia syitä ja riskejä voidaan kontrolloida.

Vammojen ehkäisy lähtee liikkeelle liikunnassa esiintyvien vammojen tuntemisesta. Kun vammojen syntymekanismit ja riskitekijät ovat selvillä, voidaan suunnitella ja toteuttaa vammojen ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä.

 

Liikuntavammojen syntymekanismit

Vammojen ehkäisyssä on tärkeää ymmärtää, millainen tapahtumien ketju johtaa loukkaantumiseen  ja miten tähän tapahtumien kulkuun voidaan puuttua. Liikuntavammat aiheutuvat mekaanisesta ylikuormituksesta. Vammojen ehkäisyssä tähdätään vaarallisten mekaanisten kuormitusten kontrolloimiseen.

Liikunnassa sattuvat vammat jaetaan syntytapansa perusteella rasitusvammoihin ja äkillisiin vammoihin.
Rasitusvamma = liikkumisen aikana vähitellen ilmaantuva ja paheneva kudosvaurio ja kiputila, esim. säären penikkatauti.
Äkillinen tapaturma =  yksittäisen tapahtuman aiheuttama kudosvaurio, esim. nilkan nyrjähdys.

Äkilliset tapaturmat voidaan jakaa ulkoisen syyn aiheuttamiin vammoihin, kuten kontaktivammat, sekä ilman ulkoista syytä sattuviin vammoihin, eli ilman kontaktia sattuvat vammat.
Äkillinen kontaktivamma = vamma on seurausta kehoon kohdistuvasta kontaktista, esim. mailan iskun aiheuttama ruhjevamma.
Ilman kontaktia syntyvä äkillinen vamma = vamman syntyyn ei liity ulkopuolisen tekijän aiheuttamaa kontaktia, esim. polven vääntyminen suunnanmuutostilanteessa.

 

Riskitekijät

Liikunta- ja urheiluvammojen riskitekijät jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin riskitekijöihin (taulukko 1). Sisäiset ja ulkoiset riskitekijät yhdessä aiheuttavat sen, että yksilöllä on kohonnut riski saada liikuntavamma. Lisäksi vamman synty vaatii myös jonkin laukaisevan tapahtuman, kuten esimerkiksi äkillisen ylikuormittavan liikkeen, taklauksen tai toistuvan ylikuormituksen, mikä lopulta aiheuttaa vamman.

Sisäiset tekijät

Fyysiset ominaisuudet
ikä
kehonkoostumus
kehon osien linjaukset
nivelsiteiden kunto
ravitsemustila
voima
hapenottokyky
lihasten venyvyys
tasapaino
yleiset liiketaidot
sukupuoli
ruumiinrakenne
aikaisemmat vammat
yleinen terveys
palautumistila
nopeus
nivelten liikkuvuus
koordinaatio
kehonhallinta
lajitaidot
Psyykkiset ominaisuudet
minäkäsitys
motivaatiotaso
stressinsietokyky
elämänhallinta
persoonallisuus
keskittymiskyky
riskinotto

Ulkoiset tekijät

Liikuntalajin luonne
lajin kilpailullinen sisältö
liikuntaan käytetty aika
kilpailutaso
pelipaikka ja rooli
kuormitustyyppi
kuormituksen kesto ja määrä
kuormitustiheys
lajin harjoituksellinen sisältö
lajin säännöt
taktiikka
harjoittelun ohjelmointi
kuormituksen vaihtelevuus
kuormituksen intensiteetti
Olosuhdetekijät
urheilualusta
sisällä vai ulkona
vuorokauden aika
suojavarusteet
jalkineet ja vaatetus
elämäntilanteet
lepo ja uni
ravitsemus
valaistus
sääolosuhteet
vuodenaika / kauden ajankohta
lajissa käytettävät välineet
ihmisten toiminta
ilmapiiri
elämäntavat
doping

Taulukko 1. Liikunta- ja urheiluvammojille altistavat riskitekijät. Mukailtu van Mechelenin mallista (1992).

Liikuntavammojen ehkäisyn askeleet

  • Selvitä, mitä vammoja liikuntalajissa sattuu.
  • Miten ja missä tilanteissa nämä vammat tapahtuvat?
  • Selvitä, mitkä tekijät altistavat näille vammoille.
  • Mieti, miten loukkaantumiseen johtavaan tapahtumien ketjuun voisi vaikuttaa?
  • Mitä vammoille altistavia tekijöitä on mahdollista muuttaa?
  • Valitse sopivat toimenpiteet vammojen ehkäisyyn ja ota ne säännölliseen käyttöön.

Vammojen ehkäisyn vaiheet UKK-instituutti TULE-liikunta

Kuva 1: Liikuntavammojen ehkäisyn askeleet. The sequence of prevention of sports injuries. van Mechelen (1992).